|
|
TK1 Purometsän Anuraaktuk KVK1 REK1 7.3.2000 - 28.6.2007 Kasvattajat / Breeders: Kirsi & Juha Perälä LONKAT / Hips : A KYYNÄRPÄÄT / Elbows : 0/0 SILMÄT / Eyes : OK (22.4.2004) Ami osallistui elämänsä aikana Näillä tuloksilla se oli
Alaskanmalamuuttiyhdistyksen Harrastusmalamuuttikisassa V. 2006 Ami voitti myös yhdistyksen Paras Rekikoira-kilpailun. Näyttelykehissä Ami kävi yhteensä 14 kertaa. Tuloksina 2 x ROP-pentu ja 1 x SERT
Ami kärsi turkkiongelmista useita vuosia. Ongelmat alkoivat hännästä ja hiljalleen koko turkki muuttui kuivaksi ja elottomaksi. Ensimmäinen eläinlääkäri epäili rasvahappojen puutetta, mutta ravintolisästä ei ollut hyötyä. Seuraava eläinlääkäri diagnosoi tilan kilpirauhasen vajaatoiminnaksi, mutta Thyroxin-lääkitys ei tuonut turkkia takaisin. Lopulta kolmas eläinlääkäri otatti laajat verikokeet, jotka lähetettiin Saksaan tutkittavaksi ja näiden tulosten perusteella tehtiin ns. dexametason low dose-testi, jolla Amin sairaus diagnosoitiin Cushingin taudiksi. Hoitoon kehitetty uusi lääke, Vetoryl aloitettiin viimeisenä keinona, mutta valitettavasti Amin elimistö ei enää kestänyt sitä. Ami nukutettiin ikiuneen Virven syliin sateisena kesäkuun päivänä... Kiitos yhteisistä vuosistamme!
Jos niin käy, että minusta
tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani, niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä. Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän. Älä anna surusi estää sinua, sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen, rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan. Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta. Tulevaa ei kannata surra. Et haluaisi minun kärsivän, kun aika koittaa, anna minun mennä. Vie minut sinne missä he auttavat minua, mutta, pysy luonani loppuun. Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle, kunnes silmäni ovat sulkeutuneet. Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat, se on ystävyyttä, jota minulle osoitat. Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut, niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt. Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä, jonka täytyy tehdä päätös. Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina, älä anna turhaan sydämesi itkeä. (Kirjoittaja tuntematon)
mmm |