Suomen Bouvierit ry. järjesti luonnetestin hienossa ympäristössä Pöytyän kirkonkylällä. Tuomareina toimivat Jorma Lankinen ja Sirkka Lempinen.

Koiran arvostelussa on erittäin tärkeää koiran elinolosuhteiden ja taustan selvittäminen ennen varsinaisten tehtävien suorittamista.

Narun toisessa päässä oli hurjan pelottavaksi tarkoitettu kelkka. Amia ei hiljalleen lähemmäs nytkähtelevä "mörkö" suuremmin kiinnostanut.

Tuomari käski varautua koiran mahdollisiin syöksyihin tukevalla asennolla, mutta Ami ei ollut menossa mihinkään. Ehkä kotona juoksevat ja kiljuvat lapset ovat siedättäneet Amin ainakin tämän tyyppisille möröille.

Tässä tuomari yritti hyökätä ohjaajan päälle, mutta Ami päätti varsinaisen puolustuksen sijasta riisua hyökkääjän ensin aseista... Testin aluksi taistelutahtoa oli testattu vetoleikeillä ja ko. tuomari Lankinen oli hyvin epäileväinen malamuutin leikkimishaluista. Ami kyllä poisti epäilyt kertarysäyksellä ja innostui asiasta vähän ehkä liikaakin...

Tässä testin osuudessa koiralle aiheutettiin yllätyksiä ilmaan pomppivien haalarien ja lähes päälle pyörivän tynnyrin muodossa. Ami löysi paljon ihania, uusia hajuja...

"Järkytyskierroksen" jälkeen samaa reittiä kuljettiin uudelleen ja tarkkailtiin, kuinka koira reagoi nyt paikallaan pysyviin pelotteisiin. Amia eivät haalarit eikä tynnyri juuri kiinnostaneet.

Monelle koiranomistajalle tämä kytkettynä olevan koiran uhkailutilanne on tuomareiden mukaan kaikkein arveluttavin etukäteen. Asiansa osaavat tuomarit näkevät kuitenkin nopeasti, kuinka paljon painetta koiralle voidaan aiheuttaa. Amia uhkailu ei juuri hetkauttanut, kintun nostamisen se kuitenkin keskeytti kepin kanssa huitovaa ja huutavaa tuomaria ihmetellessään. Lopullinen tuomio oli 155 pistettä: Ami on hyväntahtoinen, luoksepäästävä, hieman pehmeä ja avoin, sillä on kohtuullisen vilkas temperamentti, kohtuullinen taisteluhalu ja toimintakyky ja pieni puolustushalu. Hermorakenteeltaan se on hieman rauhaton. Kunniamaininnan se sai leikkisyydestä.

Savu yllätti niin ohjaajansa kuin tuomaritkin käymällä tarjottuun leikkikaluun kiinni lähes yhtä suurella innolla kuin Ami.

Tuomari vitsaili ilmoittavansa molemmista koiristamme Kennelliittoon, jotta ne poistettaisiin rekisteristä epätyypillisen käytöksen vuoksi...

Hurja mörkö lähestyi! Savu oli aluksi välinpitämätön koko kelkasta, mutta uhan lähestyessä se päätti turvautua melko naiselliseen keinoon: Pieni flirtti ei voisi ainakaan pahentaa tilannetta... Katsojilla oli naurussa pitelemistä, kun Savu intoutui haastamaan mörön leikkiin!

Kikkailu ei kuitenkaan innostanut mörköä ja Savun oli tyydyttävä varovasti nuuskimaan kummajaista.

Tynnyri olikin sitten tosi pelottava!

Vaikka toisella kierroksella kamala, rämisevä pelotin onneksi pysyikin paikallaan, Savu päätti silti pitää siihen pientä turvallisuusväliä.

Pimeä huone oli ihan uusi juttu niin Amille kuin Savullekin. Siellä koiran on tarkoitus etsiä ohjaajansa pimeässä kaikenlaisia kulkua vaikeuttavia esteitä väistellen. Aika ei ratkaise, tärkeintä on että koira ainakin yrittää etsiä.

Savun lopullinen tuomio oli 146 pistettä: Se on hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin; pehmeä, temperamentiltaan vilkas ja sillä on kohtuullinen toimintakyky ja taisteluhalu. Puolustushalu on pieni. Hermorakenteeltaan se on hieman rauhaton.

Loppukommenttina tuomari vielä kehui Savun olevan hauska pakkaus tai ehkä pikemminkin huvittava...