Utajärven KVK ja Kiimingin Aarnivalakiat maaliskuussa 2009

Talven viimeiset KVK-kokeet järjestettiin Utajärvellä la 14.3. ja se oli jo alkutalvesta asetettu Savun tämän kauden päätavoitteeksi. Talvipäivillä isommat painot olivat selvästi olleet Savulle tekniikan puutteen takia hankalia ja niinpä asiaa yritettiin harjoitella mönkijän, makkaran ja naksuttimen voimin viikolla ennen koetta. Harjoitus oli kuitenkin pilata koko jutun Savun osalta ja Virven hermot joutuivat melkoiseen testiin kun koira ei alkuun yrittänyt vetää edes aloituspainoa vaan alkoi vaan huutaa.. Pienen neuvottelun jälkeen Savu suostui armollisesti vetämään 75kg aloituspainon mutta fiilis ei ollut mitenkään toiveikas jatkoa ajatellen..

Kokeeseen oli tällä kertaa ilmoittautunut ilahduttavan paljon ensikertalaisia mutta mukaan mahtui myös "vanhoja" konkareita.. Keskittymässä Ira ja aloituspainoja eleettömästi kuittaamassa Laikku.

                             

Jos oli aloituspaino henkisesti raskas jo aikaisemminkin KVK1-tuloksia vetäneelle Savulle niin sitä se oli myös parille ensikertalaiselle. Eli valitettavasti Nukka häkeltyi yleisöstä ja takakäskytyksestä niin paljon, ettei se suostunut Mikan kanssa yhteistyöhön. Saman kohtalon koki kuvissa Mikon hermoja testannut Sitka. Molemmat koirat vetivät Talvipäivillä likemmäs 300kg..

            

Marja-Liisalla riitti hommia, kun mukana olivat oma koira Yepa ja ekakertalainen lainakoira Ira. Ira tuntui mieluusti viihtyvän tassut kohti taivasta ja Marja-Liisaa hieman jännitti, pysyykö koira jaloillaan kokeessa mutta homma toimi suunnitellusti ja koira veti hienon tuloksen 265kg kertoimella 7,07. Yepakin veti hyvin ja sijoittui kokeessa yhdeksänneksi samalla kilomäärällä ja kertoimella 8,28. Yepa ei valitettavasti tallentunut kameraan...

            

Ensimmäistä kertaa olivat kokeessa myös Nalle ja ohjaaja Mirkka. Koira painoi 52,5kg joten pikkupainot eivät tuntuneet missään. KVK1-tulokseen vaadittava 5 x omapaino sujui myös helposti. Koira sijoittui kisassa kymmenenneksi kertoimella 7,7 (405kg).

            

Harrastusmalamuuttikisan pelkillä näyttelypisteillä voittanut Antti on tänä vuonna laajentanut lajikirjoa osallistumalla myös reki- ja kv-kisoihin ja -kokeisiin. Pojan tyyli on aika räjähtävä ja koiraa treenannut ja ohjannut Marko joutui useaan otteeseen neuvottelemaan paikalla odottamisesta koiran kanssa. Luvan saatuaan Antti ei paljon aikaillut.. Tuloksena 350kg / kerroin 8,75 ja kisan 8. sija.

              

Sällikin on osallistunut jo useampaan kisaan ja kokeeseen ja Kille vedätti koiraa kokeessa hyvin säästeliäästi. Pikkupainot sujuivat rutiinilla. 

                                

Romppukin on urakoinut tänä talvena jo useammassa KVK-kokeessa ja homma sujui hyvin vaikkakin koiralla oli kova hinku radan vasempaan reunaan. Romppu sijoittui lopulta seitsemänneksi tuloksella 350kg / kerroin 10,94 x op.

               

Vaikka Mikon Wamikin oli ensikertalainen, 5 x omapaino oli helppo juttu. Myös 350kg / 11,11 x op meni vielä puhtaasti, sijoitus kisan 6. Seuraava yritys 405kg (?) saikin aikaan jotain ennennäkemätöntä: koira nimittäin kiipesi itse rekeen painojen päälle ja oli hieman sen oloinen, että eiköhän tämä ollutkin sitten meikäläisen osalta tässä.. Harmi, ettei kukaan ehtinyt ikuistaa hauskaa tilannetta.

                                  

Keli oli aamusta aika nihkeä ja lumi tarttui painoihin ja joka paikkaan ihan liiankin kanssa. Reki luisti alkuun kuitenkin hyvin kunnes n 400kg kohdalla vetoalusta muuttui tahmeaksi ja koirat joutuivat tekemään töitä selvästi aikaisempaa intensiivisemmin. Reen edessä tyylittelemässä Laikku.

                                       

Savu pääsi yllättävän hyvin vauhtiin alun hankaluuksien jälkeen ja veti ilman suurempia ongelmia vaaditun 5 x op ja muutamia välipainoja. 405kg kohdalla kaikenlaiset sijaistoiminnot alkoivat lyödä läpi ja ihan pelkkää muulaustakin mahtui ensimmäiseen minuuttiin. Koira sai kuitenkin reen liikkeelle ennen aikarajaa ja pääsimme jatkamaan tahtojen taistelua. Hetken neuvottelujen jälkeen Savu lähti uudestaan matkaan kohti maaliviivaa mutta 9,9m oli sen mielestä tarpeeksi... Vanha konkari, jonka kanssa on vedetty aina kunnolla yli linjan... Ei muuta kuin lisää maanitteluja ja käskytystä... Lopulta jarru'miehen' käsi nousi maalilinjan ylityksen merkiksi ja homma oli sillä selvä. Savun kolmas KVK1-tulos ja kisan 4. sija omalla koe-ennätyksellä 13,5 x op. Kuvauspalvelusta kiitokset Pekalle!

                 
                 

Koepaikka oli hienossa ympäristössä Merilän kartanon pihapiirissä eikä ulkopuolisista ollut haittaa kunnes jostain ilmestyi yllättäen moottoripyörä. Se ei Nickin menoa kuitenkaan haitannut. Tuloksena kisan viides sija tuloksella 510kg / 12,43 x op.

                  

Kobuk on jo veteraani-iässä mutta painot liikkuivat silti liukkaasti. Se pääsi ensimmäisenä yrittämään viimeistä "Kaikki tai ei mitään"-vetoa, johon lastattiin kaikki mukaan haalitut painot eli yhteensä 723kg.    Yritystä kyllä löytyi mutta kun takana oli jo useampi veto ja väsy alkoi painaa, koira ei saanut rekeä kunnolla liikkeelle. Lopullinen tulos upeat 547kg / 15,19 x op ja kisan jaettu 2. sija.      

                              

Sitten oli Sällin ja Killen vuoro yrittää samoja painoja. Sällikin teki muutamia ihan kunnon yrityksiä mutta reen liikkeelle saaminen olisi vaatinut vielä sitkeämpää nojaamista valjaisiin ja 3 minuutin aikaraja tuli vastaan ennen maalilinjaa. Lopullinen tulos täsmälleen sama kuin saman painoisella Kobukilla ja sijoituksena siis jaettu kakkostila.

              

Viimeisenä ennätyspainoja pääsi yrittämään Laikku. Talvipäivillä koira unohtui omiin ajatuksiinsa kesken kisan mutta nyt oli meininki ihan toinen. Hetken koira piti Markoa (ja meitä kaikkia muitakin!) jännityksessä ennen kuin alkoi päättäväisesti puskea vasten valjaita ja kohti maaliviivaa. Ja niin se vain reki lähti liikkeelle.. Marko käskytti ja Laikku teki mitä pyydettiin.. kyllä 10m voi olla hiton pitkä matka.. Maaliviiva tuli vastaan onneksi hieman ennen kuin Markolta lähti ääni.. tai loppui happi.. Uusi KVK-ennätys 723kg kertoimella 21,91 x op!!!! Onneksi olkoon Marko & Anne ja kasvattaja Sari!

               
             

Kisan jälkeen pääsimme kartanon upeaan kotaan lämmittelemään ja paistamaan makkaraa. Päivän saldo oli hieno: uusi koe-ennätys (Laikku), kolmelle ensikertalaiselle KVK1-tulos (Wami, Nalle, Ira) ja omia ennätyksiä monelle. Enempäänkin olisi monella koiralla varmasti riittänyt rahkeita, mutta ohjaajat jättivät suunnitellusti vedot onnistuneeseen suoritukseen. Näitä koiria olivat Nicki, Romppu, Savu, Yepa, Nalle, Antti ja Ira sekä Laikku, joka siis "joutui" lopettamaan kun painot loppuivat kesken... : )

Ilta kului leppoisasti Kempeleessä päivän suorituksia ruotien, saunoen ja maailmaa parannellen..

Sunnuntaina oli ohjelmassa Kiimingissä järjestetty REK-koe  ja päivä alkoikin sitten aikaisin ja aika räväkällä tavalla: Ulla-Maija ilmoitti Villen sairastuneen Noroon ja siitä alkoi kiivas lainakuskin pohdinta. Lopulta Hamarin Mika pestattiin hommaan eikä hän tainnut olla tilanteesta edes kovin pahoillaan.. Valjakoiden kokoonpanojen suhteen tilanne oli aika huvittava: Vaikka osa kuskeista ajoikin puhtaasti omilla koirillaan, lähes puolet tiimeistä oli "sulle mulle"-periaatteella rakenneltuja: Korhosen Annella oli Jokelta lainattu Jyry ja Marja-Liisalta ja Pekalta Yepa, Marja-Liisalla itsellään oli oma koira Hino ja lainanarttu Ira, Pekka lähti matkaan Villen Kiibulla (ja Hornetilla) ja Annen ja Markon Nickillä ja Hamarin Mikan lainareen edessä juoksivat oma koira Nukka ja lainauros Minto... Malamuutti ei totisesti ole yhden 'miehen' koira..

          

Kaiken pitikin olla sitten lähdön koittaessa kunnossa kunnes Anne otti Alman autosta ja totesi koiran arkovan niskan / pään seutua niin ettei kisaan lähtöä voinut edes harkita.. noin puolen minuutin harkinnan jälkeen otettiin käyttöön suunnitelma B ja autossa umpiunessa ollut Savu sai valjaat päälleen. Sen ilme oli näkemisen arvoinen kun se unenpöppöräisenä laitettiin ventovieraan uroksen viereen ja vajaassa viidessä minuutissa se oli lähtöviivalla. Kilpailun ylituomarilla ei ollut mitään koiran vaihtoa vastaan ja niin Anne lähti matkaan Antin ja "turistikoira" Savun kanssa.    

Kilpailumatka oli n. 11km ja matkalle mahtui vaikka mitä. Ura oli paikoitellen hyvin pehmeä ja osa koirista selvästi kärsi korkeasta lämpötilasta ja raskaasta urasta. Rata oli myös handlereiden kannalta poikkeuksellisen hankala: varikolta oli lähtöviivalle matkaa useampi sata metriä ja maali oli toisaalla noin kilometrin päässä eli siirtyminen lähdöstä maaliin lyhyintä kautta tarkoitti lähes kahden kilometrin tarpomista pehmeällä, metsään ja sähkölinjoille ajetulla ja pajukkoa kasvavalla uralla...
Radassa oli lopussa 90 asteen mutka ja valjakoiden tulon kuuli paljon ennen kuin ketään näkyi. Vaikka Savun kunto olikin täysi arvoitus, Anne selvisi malamuuttivaljakoista ensimmäisenä maalisuoralle ja otti hurjan loppukirikisan siperialaisvaljakon kanssa. (huomioi sippevaljakon toisen pyöräkoiran ilme kun muutit alkavat puskea rinnalle... : ) Vaikka Savu ei nyt varsinaisesti ollut kovin paljon matkantekoa helpottanutkaan ei siitä myöskään ollut kuulemma ollut mitään haittaa ja ohitukset ja muut kuviot olivat sujuneet ongelmitta. 
Mikko ajoi muuttien nopeimman ajan luokan ainoalla 4-koiran valjakolla. Marko hävisi tutulla kolmikolla, Romppu, Sisca & Wicca, Mikolle n. puolitoista minuuttia mutta aika riitti helposti REK1-tulokseen. Markon takana kuvassa näkyvä Terokin oli tehnyt töitä upottavalla uralla oikein urakalla ja hän olikin maalissa aivan puhki; vauhti riitti kolmanteen sijaan ja aikaa kului REK2-tuloksen verran. Kille oli neljäs ja Anne viides ja molemmat ansaitsivat koirilleen REK2-tulokset.  

              

Muuttivaljakoista Mikan, Joken, Pekan ja Anne K:n suoritus riitti REK3-tulokseen. Marja-Liisa kulutti uralla sen verran enemmän aikaa, että tulosta ei tällä kertaa tullut.

 

 

Vaikka Markon vauhti hyvää olikin, jotain oli vialla.. Yksi syy matkanteon takkuamiseen löytyi Siscan vasemmasta etujalasta. Aikaisemminkin vaivannut vamma oli alkanut uudestaan vihoitella ja koira ontui kisan jälkeen selvästi. Koska kisakausi oli sitten sen osalta tässä, se sai pienen neuvonpidon jälkeen lähteä toipumaan omaan kotiin..

Kaiken kaikkiaan erittäin mukava ja tapahtumarikas viikonloppu. Lämpimät kiitokset Annelle ja Markolle koirien hyvistä tuloksista, majoituksesta ja täysihoidosta, Marille ja Anne K:lle ilta- (ja yö-) seurasta ja onnea vielä kaikille kisoissa pärjänneille. Toivottavasti Erkkarissa nähdään!