ALMAn Talvipäivät Rautavaaralla 10.-12.3.2006
Kuvat: Kennel SnowHow & Tero Nikmo
ALMAn tämänvuotiset Talvipäivät järjestettiin perinteiseen tapaan Rautavaaran Metsäkartanolla. Innokkaimmat olivat tulleet paikalle jo torstai-iltana, mutta varsinainen ohjelma alkoi perjantaina. Ja mikäs olisi ollut sen juhlallisempaa kuin ALMAn oman viirin vetäminen lipputankoon! Harva tätä kuitenkaan ennätti ihailemaan, sen verran kiire kaikilla oli ajajien kokoukseen... Tämän historiallisen hetken (=ALMA-viiri oli ensimmäistä kertaa Talvipäivillä) seremoniamestarina toimi Jokke.
Ajajienkokous alkoi hämmentyneissä tunnelmissa: Paikallinen metsähallituksen metsäkone oli käynyt edellisenä päivänä sotkemassa koko 27 km kisauran! Osa leirille jo torstaina tulleista oli valitettavasti ennättänyt käydä siellä jo pilaamansa rekiensä jalasten pohjamuovit... Pikaisen kriisipalaverin jälkeen porukka päätyi ajamaan perjantain kisan metsäkoneelta nipin napin säästyneellä 10 km uralla. Luokiksi muodostuivat 2- ja 4-koiran luokat sekä yhdistetty hiihto- ja pulkkaluokka. Ja Ramille järjestettiin tietysti oma harrastusluokka... ; )
Ajajien kokouksen jälkeen 4-koiran luokan kuskit lähtivät valmistautumaan kisaan ja innokkaat talkoolaiset varmistelivat kisatunnelman syntymistä...
Ensimmäisenä radalle starttasi Anne Tumpun, Wilman ja Patin kanssa. Hän sai peräänsä kahden minuutin kuluttua Teemun ja kisan ainoan 4-koiran valjakon: Ami, Sisca, Savu ja Ronya odottivat lähtöä innokkaina. Kolmantena matkaan lähti Mari ja Manta, Taisto & Sissi.
Teemu ja koirat viipyivät radalla reilun puoli tuntia ja Anne ja Mari tulivat maaliin hetkeä myöhemmin. (Tarkat ajat päivitetään myöhemmin...)
Kahden koiran luokassa osallistujia olikin sitten hieman enemmän. Uralla nähtiin Ville ( Alma& Petrus), Kirsimarja (Poke & Nelly), Esa, Panu (Roki & Dave), , Jouni, Ipe, ja Mikko S.
Valjakoiden jälkeen radalle lähtivät hiihtäjät: Aki (valitettavasti ei kuvaa), Harri, Mari, Heini, Rami (harrastusluokassa... ) ja hienosti hiihtänyt Markus.
Kisojen jälkeen oli kaikilla hyvää aikaa tutustua paikkaan ja puuhailla koirien kanssa. SnowHow-juniorit pääsivät kikkailemaan jäälle upeassa auringon paisteessa. Mukana sisarukset Rampe, Peppi & Ronya.
Illalla kaikkien käytyä saunomassa pidettiin yhdistyksen vuosikokous. Monta luottohenkilöä vetäytyi hallitustyöskentelystä ja vastaavasti uusia kasvoja saatiin mukaan. Jäsenistöä oli paikalla runsaasti ja etenkin virallisen kokouksen jälkeen virisi monta kiinnostavaa keskustelua...
Hallituksen pitäessä järjestäytymiskokoustaan muut pitivät hauskaa: illalla valittiin muun muassa Mr Otsalamppu ja laulettiin karaokea vaihtelevilla kokoonpanoilla... Osa porukasta oli istumassa iltaa kodalla makkaraa paistaen ja koirajuttuja kertoen. Menoa riitti pitkälle aamuyöhön.
Lauantai valkeni pilvisenä ja lumisateisena. Onneksi sää muuttui selkeämmäksi jo esittäytymistilaisuuden aikana ja lauantain retkiajo päästiin ajamaan upeassa auringonpaisteessa. Reissuun lähti useita valjakoita ja jäälle tehty 7 km:n mittainen aurinkolatu oli kovassa käytössä. Kärjessä porhalsivat Sisca ja Ronya ja perässä tulivat matkalla ohitusharjoituksia tehden Kirsimarja (Poke & Nelly), Irina (Peppi & Ami) ja Tero (Wido & Savu). Ami ja Savu sopeutuivat juoksemaan vieraiden (tai eihän Peppi nyt oikeasti ole vieras...!) koirien ja kuskien kanssa täysin ilman ongelmia.
Koirien saatua urakkansa päätökseen useat kaksijalkaiset lähtivät vielä jäälle nauttimaan upeasta auringonpaisteesta. Läheiselle turvekammille oli viritelty tulet ja matka oli sopiva myös perheen pienemmille. Oli sinne turvekammin lähettyville eksynyt yksi pilkkijäkin; saalis taisi tosin jäädä aika pieneksi...
Savu oli ensimmäistä kertaa hiihtokoirana. Myös Teemun edellisestä kerrasta suksilla oli vierähtänyt useampi vuosi. Hieman välillä satoi luntakin, mutta ei se menoa haitannut...
Iltapäivällä oli varuste-esittelyn aika. Näytillä oli erilaisia rekiä ja muita tarvikkeita ja tavoitteena oli mm. selvittää koirien ja kuskien turvallisuuteen liittyviä seikkoja.
Ennen saunaa ajettiin vielä tulevaisuuden toivojen oma kisa. Kisan voitti, jälleen kerran, Laukkasen Ruusa ja Kiira oli Amin kanssa kuudes. Ami taisi olla kisasta ihan yhtä innoissaan kuin kuskikin mutta huoltojoukot olivat sen verran jännittyneitä, että itse kisatapahtuma jäi kuvaamatta.
Illemmalla Anne A. piti hienon luennon kuormanvedosta ja innokkailla oli mahdollisuus katsella videolta suomalaisten nykymalamuuttien esi-isiä ja -äitejä 80-luvun lopulta. Rotutyyppi on (onneksi!) niiltä ajoilta hieman muuttunut...
Ja myöhemmin ilta jatkui epävirallisemman ohjelman vauhdittamana... ; )
Sunnuntaina oli kuormanvetokisa. Osallistujia oli lopulta toistakymmentä ja auringonpaisteessa vedetyssä kisassa tehtiin kovia tuloksia. Narttujen ykkönen oli Wilma (ohj. Mari) tuloksella 14.55 x omapaino, kakkonen Pati (ohj. Anne K.) tuloksella 13.11 x op ja kolmanneksi ylsi ensi kertaa tosissaan vetänyt Savu (ohj. Virve) tuloksella 9.44 x op. Savu oli selvästi ihmeissään kovista painoista eikä sillä lopulta kantti riittänyt kokeneempien narttujen lyömiseen. Upea tulos kuitenkin tämäkin!
Ami oli selvästi väsyksissä kaikista viikonlopun riennoista jo ennen kisaa ja alku näytti sen kohdalla melkoisen heikolta. Kertoimien noustessa myös Amin vireystila onneksi kohosi ja se pääsi tosissaan vauhtiin vasta narttujen jo pudottua kisasta. Narttujen putoaminen tosin vaikeutti Amin kisaa melkoisesti: Mukana edelleen ollut Hugo jätti Markon ohjauksessa muutamia painoja väliin ja näin Ami veti kolme vetoa nopeasti peräkkäin. Ja kolmas koitui sen kohtaloksi: Kisapaikka oli päivän mittaan hiljalleen pehmennyt ja lopulta reen toinen jalas upposi 570 kg (17 x Amin omapaino) kuorman alla monttuun puolivälissä rataa eikä kenollaan ollut reki siitä enää liikahtanut vaikka Ami kuinka yritti. Tulokseksi jäi 16.12 x op. Hugo ja Marko mittelivät toistensa äänivarantoja vielä tosissaan ja toisiaan kannustaen pääsivät tulokseen 16.15 x Hugon omapaino, yhteensä 630 kg! Hieno tulos! Hugo siis kisan voittoon, Ami oli kakkonen ja kolmanneksi urokseksi veti Petrus (ohj. Marko) tuloksella11.94 x op. Suuret kiitokset Annelle ja Markolle valjaiden lainasta!!!
Ja niin olivat nekin Talvipäivät ohi. Moni oli varmasti kotiin lähtiessä yhtä voipunut kuin Jasu...; )
Kiitos kaikille mukana olleille ja tapahtumaa järjestäneille!